Katselet mobiililaitteille optimoitua versiota, mutta et näytä käyttävän mobiililaitetta. Klikkaa tästä jos haluat siirtyä normaalille sivustolle.
 
 
Steinerpedagogiikasta

Steinerpedagogiikka perustuu Itävalta-Unkarissa syntyneen Rudolf Steinerin (1861-1925) henkisen maailmankuvan pohjalle, jossa lähtökohta on lapsen kokonaisvaltainen, rytmisiin lainalaisuuksiin perustuva tahdon, tunteen ja ajattelun kehitys.
Steinerin ajatukset ja virikkeet ovat pysyneet ajankohtaisina tähän päivään saakka. Jatkuvasti kiihtyvässä elämänrytmissä erityisen tärkeäksi nousee Steinerin toive, että lapset saisivat mahdollisimman pitkään olla lapsia. Alle kouluikäisen kehityksen painopiste on tahdon ja fyysisten voimien kehityksen alueella. On siis tärkeää, että lapsi saa liikkua, kokea ja oppia tekemällä ja jäljittelemällä kokonaisvaltaisesti. Steinerpedagogiikkaa voisikin luonnehtia kokemisen ja tekemisen pedagogiikaksi.

Steinerpedagogiikka on maailmanlaajuista ja kansainvälistä. Se ei pyri yksityiskohtaisesti ohjaamaan kasvattajan työtä, vaan se pyrkii esittämään keskeisiä kasvatustavoitteita, -periaatteita ja -sisältöjä. Niiden pohjalta syntyy elävä, joustava ja luova kasvatustapa, jonka jokainen kasvattaja työstää omakseen.
Kasvatustyö vaatii kasvattajalta jatkuvaa itsekasvatusta, sillä kuinka voi ymmärtää kasvussa olevaa lasta jollei itse ole jatkuvassa kasvuprosessissa? Me autamme lapsia kasvamaan omalla polullaan, omaksi itsekseen, mutta opimme samalla itse heiltä vielä enemmän.

Kasvatuskumppanuus

Tiivis vanhempaintyö on osa pedagogiikkaamme ja tärkeä osa kasvatuskumppanuutta. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa sitä, että päiväkodin kasvattajat ja lasten vanhemmat auttavat yhdessä lasta kasvamaan hänen omalla ainutlaatuisella elämänpolullaan. Vanhempien kanssa käytävät vasukeskustelut (vasu = varhaiskasvatussuunnitelma) käydään kaksi kertaa vuodessa.
Vanhempainiltoja on kolmesta neljään vuodessa. Pyrimme avoimeen ja vuorovaikutukselliseen kanssakäymiseen.

Yhteisöllisyys on osa päiväkotimme arkea. Vanhemmat voivat osallistua monella tapaa päiväkodin toimintaan, kuten yhteisiin juhliin ja lastensa syntymäpäiviin. Tarvitsemme jatkuvasti apua mm. pienissä korjaustöissä, juoksevissa asioissa, joulu- ja kevätsiivouksessa ja ennen kaikkea varainhankinnassa ja hallitustyöskentelyssä. Osallistumalla päiväkodin elämään, raja kodin ja päiväkodin välillä hälvenee ja parhaimmillaan vanhemmat muodostavat toisten vanhempien ja työntekijöiden kanssa verkoston, joka yhdessä tukee ja kantaa lasta hänen kasvussaan ja kehityksessään.

Vapaa leikki ja sadun maailma

Vapaa leikki on lapsuuden rikkaus. Vapaassa leikissä lapsi harjoittelee parhaalla tavalla sosiaalisia taitoja, empatiaa, tunteiden käsittelyä sekä hieno-, että karkeamotorisia taitoja. Vapaassa leikissä lapsi käsittelee omalla tavallaan vaikeitakin asioita, kuten kuolemaa tai vanhempien eroa.
Lapsuuden leikkimisen kyky on ihmisen terveen ja elinvoimaisen kehityksen merkittävimpiä lähteitä. Lapsi jäljittelee leikissään elämää. Leikin kautta muodostuu käsitys itsestä ja ympäristöstä.

Tänä päivänä ei ole enää itsestään selvää, että lapsi osaa leikkiä, mutta on selvää, että lapsi haluaa leikkiä. Lapsen leikki on kokonaisvaltaista, täynnä intoa ja innostusta. Lapsi leikkii itsensä vahvaksi! Puupölkyt, risut, kivet ja kannot muuttavat leikissä muotoaan vaikkapa dinosaurukseksi tai junaksi. Sisäleikissä sermit ja kankaat taloiksi ja laivoiksi. Tavallinen nyöri saattaa olla käärme, talutushihna tai häntä. Mahdollisuudet ovat vapaassa leikissä rajattomat, kunhan ympäristö on turvallinen, salliva ja sopivan virikkeellinen.

Sadut ovat lapselle sielunravintoa. Päiväkodissamme kasvattajat opettelevat sadut ulkoa ja kertovat ne lapsille. Tällä tavalla ei kertojan ja kuulijan välissä ole mitään. Kertojankin täytyy olla hetkessä läsnä ja elää satu aina uudelleen ja elävöittää se. Kerromme paljon vanhoja satuja joissa on syvää merkitystä, symboliikkaa ja rikasta kieltä. Sadut kerrotaan monta kertaa ja ne liittyvät usein vuodenkiertoon. Satupiiristä sadut siirtyvät usein lasten leikkeihin.

Rytmit ja vuodenkierto

Rytmi on lapsen elämän kantava voima. Pienet lapset rakastavat totuttuja tapoja.
Kun he pääsevät kokemaan päivittäisten askareiden säännöllistä toistuvuutta, antaa se perusturvaa ja varmuutta, joka vahvistaa lasta. Lapsi saa olla rauhassa, eikä hänen tarvitse huolehtia siitä mitä seuraavaksi tapahtuu. Rytmi ja selkeät rajat antavat lapselle turvallisuutta ja selkeyttä muuttuvassa maailmassa.

Päiväkodissamme on rytmejä monessa mittakaavassa; päivärytmi, viikkorytmi ja vuosirytmi. Päivärytmi rakentuu päivän askareista ja toiminnasta. Viikkorytmi rakentuu eri päivien teemoista. Vuosi rytmittyy juhlien ympärille. Viikko- ja päivärytmit ovat kuitenkin myös eläviä. Rytmien ei pidä muuttua kaavamaisiksi.

Rytmi elää kaikessa elämässä ja tekemisessä. Ihminen on rytminen olento. Me hengitämme sisään ja ulos. Elimistömme on täynnä rytmejä. Näin ollen kaikessa tekemisessäkin pitäisi olla rytmejä. Kukaan ei voi hengittää pelkästään sisään. Tämän huomaa lasten leikkejä seuratessa: lapset katsovat keskittyneesti pientä leppäkerttua aikuisen kädellä. Ihaillaan ja puhutaan pienillä äänillä. Yhtäkkiä yksi lapsista lähtee juoksemaan ja toiset lähtevät perässä. Tapahtuu ikään kuin räjähdys tai uloshengitys.

Musiikki

Musiikki ei ole päiväkodissamme rajoittunut vain tiettyyn musiikkihetkeen. Laulu kuuluu päiväkotimme arkeen joka tilanteessa. Laulua käytetään esimerkiksi siirryttäessä tilasta toiseen. Laulu nukuttaa lapset uneen ja on läsnä ruokailun alkaessa. Soittimina käytämme pääsääntöisesti pentatonisia soittimia. (asteikko D,E,G,A,H,D,E). Pentatoninen asteikko takaa sen, että soittaminen on lapselle aina harmoninen ja kaunis kokemus, koska pentatonisella asteikolla ei voi soittaa riitasointuja. Pentatoninen asteikko kuvastaa myös lapsen laatua. Se leijailee vielä hieman ilmassa, avonaisena ja kevyenä. Laulamme paljon pentatonisen asteikon lauluja, mutta myös perinteisiä suomalaisia ja kalevalaisia lauluja.

Aistit

Pienen lapsen aistit ovat herkkiä ja aistimukset kokonaisvaltaisia. Myötäelettäviä, jäsenneltäviä ja hyvää tekeviä aistimuksia tarvitaan terveen kehityksen tueksi. Aistimusten laatu vaikuttaa lapseen aina hermostoon asti. Siksi kaikki aidot peruskokemukset luonnosta, liikkumisesta, kuulemisesta ja näkemisestä ovat tärkeitä. Erityisessä asemassa ovat kosketus-, liike- ja tasapainoaistien vaaliminen. Akustiset äänet, luonnolliset kuvat ja elämykset ravitsevat ja kehittävät lasta. 

Aisteja hoitavaa luontosuhdetta vaalimme retkeilemällä luonnossa sekä pyrimme tarjoamaan eläinkontakteja mm. vierailemalla maatiloilla, joissa lapset pääsevät tutustumaan erilaisiin eläimiin.


TAMPEREEN RUDOLF STEINER-LASTENTARHAN KANNATUSYHDISTYS RY, TEERENTIE 7, 33540 TAMPERE, 050-4068496 ja 040-3531307 (keittiö)

  näytä normaaliversio » Ylös